Ikivanhoja puhkikuluneita valkoisia tyynyliinoja löytyy kaapin perukoilta. Ne ei kylläkään ole itseni käyttämiä, vaan perintöä vanhalta suvussä eläneeltä tädiltä. Joissaikin näkyy vielä haaleasti kirjailtuna rouvan nimikirjaimet. Pitsikoristeet ovat myös kovin hapristuneet, liekö pyykit pesty silloin 90asteessa ja kulutus ollut kovaa?
Mutta minulle ne on ihania aarteita, joista voi tuunailla kaikkea kivaa. Kuten nyt tämän toilettilaukun! Pitsikakkupaperin avulla tein tekstiilivärillä koristekuvan kankaaseen (silitin sen kankaaseen kiinni kuivumisen jälkeen), sitten leikkasin liinan sopivan kokoiseksi pussukaksi ja ompelin myös vuoren samankokoisesta kangaspalasta. Lopuksi kiinnitin vetoketjun.
Pussukassa on pala historiaa ja se tekee siitä arvokkaan.
Ei niin täsmällinen ja jämpti vaan, hivenen rouhea ja virheetkin salliva teos.
Ei ainakaan minua haittaa vaikka maali on vähän levinnyt kuviopaperin alla, jotenkin se sopii tähän vanhahtavaan tyyliin.
Suloista vuoden alkua!
toivotteleepi Tiko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti